En ole ainakaan viikkoon neulonut melkein ollenkaan. Kaikenlaista kahta kättä vaativaa on pitänyt puuhata, laittaa ruokaa (tapahtuu muuten aika harvoin) kun Rakas Insinööri oli työmatkalla, käyttää tuntikausia koiran harjaukseen, pesuun ja kuivaksi föönaamiseen, ja sen jälkeen trimmauksen avustamiseen, ja sitten vielä kirjoittaa kurssiraporttia. Joten langat ja puikot ovat odotelleet enemmän tai vähemmän rauhallisesti nurkassa. Valmista ei siis mistään, miljoona neuletta kesken (ja hirveä hinku aloittaa taas jotain uutta: nyt jotain rajaa hei!)
I haven't knitted much for a week, there's been quite a lot of things going on that have required two active hands. Darling Engineer was on a business trip so I had to cook (very seldom happens), a poodle had to be brushed, washed and blow dried for trimming and then there was a course report to write. Add all these things up and it lead to putting all yarn and knitting to aside for a while. So, no FO's here, only a terrible urge to start something new again... Nyt ois kyllä muita tapahtumia joista kirjoittaa tännekin:
Now there's something new to write about here:Tällainen saalis oli perjantaina odottamassa pitkän päivän jälkeen kotiin palaavaa Villasatua. KOLME postipakettia. No mikään näistä ei ollut varsinaisesti yllätys... yhden olin jopa itse tilannut.
Ja miksikös bloggaan niistä vasta nyt? No kävi vanhanaikaisesti :-) Kameran akut (molemmat!) olivat tyhjiä. Tietysti molemmat, kuka nyt täysiä pitäisi varastossa... Meni sitten se päivänvalo ladatessa :-)
These three post packages had arrived on Friday and they were waiting for me... None was really a surprise, I knew to wait for them and one I had actually ordered myself.
It took a while to blog about them, though, BOTH of my camera's batteries were dead. Imagine, both of them.
But this is a bit like Christmas, these make me on so good mood, now look at them:
Mutta tää on kuin joulu, mä tulin niiiiin hyvälle mielelle näistä paketeista, katsokaa nyt:
Muoriskalta tuli tällainen paketti blogiarvonnan voittona. Vitivalkoista Floricaa, tähän asti en oo tätä lankaa tullut hankkineeksi, mutta koska olen lukenut siitä paljon myönteisiä kommentteja niin se on ollut kyllä hankintalistalla... Sitten paketissa oli herkullisen väristä Järbo Garn -sukkalankaa, salamavalokuva ei tee edes photoshopattuna sille oikeutta. Just toi kissankellonsinisen ja turkoosin yhdistelmä on niin ihana... ja toi muistikirja, se ei ihan heti paljastanut kaikkea,
Muoriska (link in the Finnish text) sent me this package as a price of a draw. White Finnish 100% wool I've been wanting for a long time, lovely sock yarn with such a delicious colour, and this notebook.nimittäin tää on NEULONTAmuistikirja! Mahtava ajatus! Muoriska oli liimannut tähän malliksi upeiden kirjoneulelapasten ohjeen,
Namely, a KNITTING notebook. What a wonderful idea. She glued a pattern of lovely mittens as an example..kas näin, siinä on muistissa ohje ja neulemallit, ja viereen voi kirjoittaa omia muistiinpanoja. Taidanpa jatkaa samalla saralla. KIITOS Muoriska, tää on ihana.
like this: there's a pattern and everything there, and you can write your own notes aside. I think I'll take the idea. Thank you, Muoriska, I really is lovely.Pelagian blogissa oli lankavaraston määrän arvauskilpailu ja mä arvasin lähimmäksi. Palkintona tuli ihan mielettömän IHANA pino Kool-Aid -pusseja, näillä voi värjätä vaikka mitä. Pelagia kyllä kertoi etukäteen että Kool-Aidia on odotettavissa kun kyseli lempivärejä mutta että _näin paljon_. Olen tosiaan ihan sanaton... Yllätyksenä oli mukana unelmanpehmeä kerä schoeller+ stahl'in konepestävää, ohutta 100% merinovillaa (300 metriä/50g) vaikka värjäyskokeilua varten. Siitä sais mulle oman huivin... tai sormikkaat... tai sen huivin. Valkoisena... Koolattuna...
Kiitos Pelagia, kiitos PALJON!
And Pelagia sent me this pile of Kool-Aid. I never tried it before but now I can dye anything. She did tell me in advance that there would be some Kool-Aid coming as she asked my favourite colours, but this much. Wow. As a surprise she sent me this 100% merino yarn by shoeller+ stahl, soft as a dream. It's going to be a scarf for me... or gloves. Or that scarf. white.... Kooled...
Thank you, so much!
Ja nää mä itse tilasin, IK:n syksy 2006, Kevät 2006, Talvi 2005 ja Holiday Gifts. Näitäkin odotin, mutta se yllätyksen ihanuus tietty puuttui :-)
Nyt ois sitten ohje Swallowtail Shawl'iin ja Trellis Shawl'iin ja Cathedral Afghan'iin ja vaikka mihin. Ois vaan aikaa samalla mitalla... Saiskos sitä ostettua jostain nettikaupasta? Heti laittaisin Visan vinkumaan!
These I ordered myself, IK Fall 2006, Spring 2006, Winter 2005 and Holiday Gifts. Now I have all these patterns, but only the time I had before. Do you know any web shops that sell time? I'd buy some, at once.Tää ei liity mitenkään mihinkään, harmitti vaan: Käsilaukkukatastrofi. Lemppariluomivärini oli pilkkoutunut palasiksi kun rasian peili irtosi liimauksestaan. Onneksi noita saa lisää. On se niin vaikea löytää "oikeita" värejä.
A hand bag catastrophy. My favourite eye shadow is in pieces...ja vielä tämän viikon päivitys aiheesta "Marke ja maha". Puudeli on kovin pyöristynyt, nyt se jo lyllertää kuin viimeisillään raskaana oleva (jota se onkin...) Käy kateeksi, koiran tiineys kestää vain 60 vuorokautta, mulla oli aikoinaan valasmainen olo monta kuukautta.
An update of Marke the poodle and a round belly. She is soooo pregnand. I'm so envy, a dog only expects for 60 days, I remember having a whale like posture for months at the time.
Vielä lähikuva pyöreästä puudelinvatsasta. Nyt pentujen liikkeet voi tuntea jo ulkoakinpäin, siellä on varmaan tungosta :-) mutta Marke antaa kiltisti tunnustella. Pentusiin päästään tutustumaan jo ensi viikolla, torstaina on laskettu aika viimeistään.
A close-up. I can feel the moving of the pups and Marke lets very generously me feel them. It must be crowded in there :-) Next week we'll get to know them, the due date is on Thursday at the latest.
Bloggaaminen on muuten aika hassu juttu... Sen tärkeys on kasvanut paljon suuremmaksi kuin koskaan kuvittelinkaan... mä ainakin kirjoitan pääasiassa kai itselleni, päiväkirjanomaisesti suunnilleen enkä edes odottanut että tätä joku lukisi. Sitten blogilistalla on yhtäkkiä monta tilaajaa ja mä olen lapsellisen hyvilläni ;-) ja jos joku lopettaa, se tuntuu henkilökohtaiselta epäonnistumiselta. Tulee mieleen että pitäiskös nyt sitten muuttaa jotain, kirjoittaa mielenkiintoisemmin tai useammin tai ... jotain. No, en sentään taida muuttaa mitään, kyllä kai tää on sentään aika lailla mun näköiseni?
Kumminkin, itsellänikin on NELJÄ sivua blogeja Blogilistan suosikeissa... toisia niistä luen enemmän kuin toisia, tietenkin. Jotkut bloggaajat tuntuvat jo läheisiltä, kuin tuntisin henkilökohtaisesti :-). Mä mietinkin tässä että mikä saa
mut tilaamaan ja mikä sitten pitää blogin listalla?
No, kirjoitustyyli on tärkeä. Huumorintaju pitää näkyä läpi tekstistä ja sen lisäksi suomenkielen täytyy olla edes suunnilleen oikein kirjoitettu (yhdyssanat...). Itsekin yritän sitä jos kohta aina en onnistukaan... Jos jaksaa kirjoittaa paljon, se on aina hyvä, minusta on mukava lukea pitkiäkin kirjoituksia. Ulkoasua katselen myös, kovin rauhaton ilme häiritsee, mutta sisältö on sentään tärkeämpi :-). Kuvia on mukava katsella, varsinkin jos työt ovat kiinnostavia. Kovin kranttu en ole, noi 200+ blogia listalla jo kertoo sen, mutta jos on kiire niin luen vain ne lempparit :-) Vielä kun ehtisi ja jaksaisi kommentoida riittävästi. Mieli tekisi enemmän kuin sitten lopuksi kommentoinkaan. Kommentteja on kuitenkin mukava saada. Kiitos niistä :-)
Tulipas pitkä. Mahtoikos kukaan jaksaa lukea loppuun asti?