New loves and old ones too / Uusia rakkauksia ja vanhoja

Niin mikä tässä nyt sitten on uutta ja mikä on vanhaa? Kehrääminen on vanha rakkaus, tosin vanhalla isomummon rukilla se oli alituista taistelua katkeavan langan ja ylikierteen välillä. Uusi rakkaus on kuvassa: Kromski Mazurka. Ostin sen melkein vahingossa Zeskalta. Melkein vahingossa siksi, että kerran kahvipöydässä Zeska sattui mainitsemaan haluavansa uutta rukkia, ja minä sitten ilmoitin haluavani sen vanhan. Ja sain. Mazurkalla kehrääminen on kokonaan toinen maailma, ihanan helppoa (Juujuu)

So what are the new loves and which are the old? Right. Spinning is an old love, though it has been something I've done only occationally. Until... a certain conversation at a coffee table eating the best cheese cake ever. A friend casually mentioned that she just might want to get a new spinning wheel for herself. So I told her that if she did, I would be buying her old wheel. Last week it happened... I got to bring my new spinning wheel home. It's a Kromski Mazurka, a bit different from my great grandmother's old wheel. With the old antique wheel spinning was a constant battle with breaking yarn and with too much twist, and I mean serious overtwist. Now it's easy (yeah right)

Tämän verran olen jo kehrännyt, melkein kokonaan itse. Kaikki pinnalla näkyvä lanka on minun, pohjalla on Zeskan ja Midorin tuotoksia. Lankahan on siis pinkihköä... se ei jää meille vaan muuttaa ystävän luo, kunhan olen kerrannut sen (siis heti kun olen oppinut kertaamisen) Ilmoittauduin juuri kehruukurssille, mutta se on vasta lokakuussa.

I already spun some, not for me though. It's pink-ish... so it goes to a friend. I've spun all the visible yarn on the bobbin, but underneath there's some yarn made by Zeska and Midori too. I'll ply it soon...
Pitää tässä kai esitellä edes yksi neule. Nämä sukat (huom, makkaralla) ovat olleet jo tovin valmiina, mutta nyt vasta mökillä sain kuvaajan ottamaan kuvia koirakuvauksen varjolla. Koira(n tapainen) kuvassa on Mikki, puudelilaumamme nuorin jäsen. Herra on 9 viikon ikäinen, Marketta-kääpiövillakoiramme on sen emo. Mikillä on myös sisko ja veli jotka ovat muuttaneet jo omiin koteihinsa. Mikki on pentueen pienin ja pippurisin. Hauska pentu.

I have also knit some... these socks have already been in use for a while, but the picture was taken only now. It's with our new baby boy, Mikki the poodle. He is nine weeks old, and his mom is our Marketta. Mikki is the tinyest of the litter, he has a brother and a sister, which have already moved to their new homes.

Sukat taasen, ne olivat todella pitkä projekti. Aloitin niitä jo viime vuoden marraskuussa (!) ja ne valmistuivat nyt jo viiden kuukauden kuluttua. Kävin melkoisen taistelun kantapään kanssa, neuloin sen toiseen sukkaan kolme kertaa ennen kuin siitä tuli edes jotenkin toimiva. Ihan ilmainen neuvo: kun aloitat sukat, kirjoita muistiin kantapäät, kavennukset ja sen sellaiset. Viiden kuukauden kuluttua et ihan oikeasti muista enää mitä ensimmäisessä sukassa tapahtui. Lanka on Noro Kureyon Sockia. Ihana lanka, mutta sukkia en enää neulo. Ehkä.

The socks, in the other hand, were a long project. I started them on November last year (!) and finished them after long battle with the heel of the second sock. I knit that three times. A free advice: if you knit a sock, write down how you do it... after five months you really do not remember :-) Noro Kureyon Sock is lovely yarn, but next time it's not going to be socks. Maybe.

Tämän kesän kukat ovat nyt kukkeimmillaan. Kiitos huivikommenteista edelliseen postaukseen!
This summer's flowers are blooming at their fullies now.

Ullallaa... / New Ulla

Uusi Ulla on ilmestynyt! Tai oikeastaan se ilmestyi jo pari päivää sitten, mutta näin lomalaisena blogaaminen on jäänyt...

Mulla on myös ohje mukana, Ulpukka-huivi. Mä suunnittelin sen siskolleni, joka pyysi iltapukuhuivia. Sen piti olla geometrisesti kuvioitu, ilman mitään hässäkkää :-)
Sitten Ullasta kysyivät, josko voisin sponsoroidusta langasta suunnitella huivin johonkin numeroon... ja kun kerran olin jo aloittanut, niin oli helppo luvata. Suunnittelu ja tekeminen vain kestivät hieman kauemmin, kuin olin ajatellut, ja sen sijaa, että se ohje olisi ollut joulunumerossa, kuten alkuperäinen ajatus oli, se tuli tähän pitsinumeroon. Oikeastaan sopivampi tähän.

Käykää ihmeessä katsomassa, tässä(kin) numerossa on paljon upeita malleja. Kiitos, tytöt, teitte taas upean Ullan!

New Ulla is out! I have one shawl in, Ulpukka. I designed for my sister, who asked a geometric design, without any fuss :-) Then friends from Ulla asked me to design a shawl from sponsored yarn... and once I had already started, it was easy to say yes. I took me longer than I had planned, and instead the Christmas issue, it came out in the lace issue. More fitting, I think.

Go check out the issue, it has lots of great designs (as Ulla always has) The are in Finnish, though... but the lace is often charted and thus easy to

Hanami (only Finnish this time)

Kuten kuvasta näkyy, kirsikankukat kukkivat _juuri_nyt_ joten oli sitten pakko katkaista pitkähkö blogihiljaisuus. Kevät on muutenkin virkistänyt, ja niinpä kuljeskelin pitkin pihaa kuvailemassa.

Kirsikankukat aukesivat tänä aamuna, nyt voisin viettää omaa Hanami-juhlaa, piknikkiä kirsikankukkien alla.

Luumupuukin kukkii, toivottavasti se tuottaa hedelmiä myös tänä vuonna. Viime vuoden sato oli yhdeksän sinistä luumua.


Tuomi kukkii ja TUOKSUU!


Narsissit ovat nostaneet päänsä keltaisessa penkissä (joka selvisi viimekesäisestä koiranpentujen tuhotoiminnasta ihmeen hyvin).

Norjanangervot ovat juuri aloittamassa kermavaahtokauttaan...

Ja nurmikolla lepäilee tämä hyvin rakas peitto. Sairastuin tuossa vuodenvaihteen tienoilla oikein urakalla. Niinhän se on, että huonoina aikoina oppii tuntemaan oikeat ystävänsä, ja minulla on niitä hyviä ystäviä PALJON <3.

Neulojaystävät löivät yhteen kukin omat tilkkunsa, ja valmistivat minulle tämän peiton. Jostain kumman syystä ( :-D ) osasivat valita oikean väriyhdistelmän... Peitto on ihana, koska se on kaunis, ja suuremmastakin syystä: sitä katsellessa ja siihen kääriytyessä muistan ystäväni, ja ne lämpimät ajatukset, jotka tulivat peiton (ja tyynyn) mukana. Muut kuin neulojaystävät ovat muistaneet hieman aineettomammin, mutta silti yhtä lämpimin ajatuksin. KIITOS <3.

Minun omat neuleeni ovat olleet kaikkea pientä: viisi pipoa, kahdet kämmekkäät, tiskirättejä ja sen sellaista. Kevään vaikutus on kylläkin saanut aikaan startiitin, niin että puikoilla on nyt montakin aloitettua työtä. Niiden lukuisuudesta johtuen kukin valmistuu varsin hitaasti... mutta olen ahkerana.

Itämeri / Baltic Sea

Wow, it's been a while again! Time just flies these days. Since the last post I changed jobs and started with my master's thesis... and that's where all the time goes. Okay, the poodles take some time too...

Ohhoh, onpas kulunut aikaa edellisestä postauksesta. Aika vaan valuu sormien välistä nykyään. Sitten edellisen kerran olen vaihtanut työpaikkaa ja aloittanut gradun. Siihen se aika sitten meneekin. Ja koiriin.

Anyway, I have finished something on the knitting front, other than the necessary family-knitting-thingies. I present you Itämeri (Baltic Sea)

No, oonpas neulonutkin. Muutakin kuin pakollista perheen vaatetusta siis. Tässä ois Itämeri.

The original pattern is called Tonava (the Danube) and it's designed by Marjut. She knit a beautiful, blue shawl that was very clearly the Danube from the beginning. Mine is green, and since the Danube isn't green, my shawl had to be named again.

Alkuperäisen mallin äiti on Marjut, joka neuloi Tonava Kaunoisen. Se on kaunis, sininen shaali, nimensä veroinen. Minun huivini on vihreä eikä Tonavaa voi ajatellakaan vihreänä... kotoinen Itämeri taas, sehän vihertää kesäisin iloisesti. Siitä lempinimi huiville. On se pitkä.

Our Baltic Sea is very green in the summer time with algae, so hence the nickname Itämeri, Baltic Sea.
The yarn is import from Ireland, Marjut herself brought it a couple of years ago from This is Knit. It's 45 % cashmere 55 % silk. Dream of a yarn, and I still have some...

Lanka on Irlannista kotoisin, Marjuthan sen sieltä kantoi männäkesänä, This is Knit -kaupasta, Dublinin läheltä. Se on 45 % kashmiria ja 55 % silkkiä. Unelmalankaa, ja vieläkin mulla on sitä vähäsen.

kaikkea ja muuta /everything and more

Warning: a mile long post. Plenty of pics.
Varoitus: kilometrin mittainen kirjoitus. Paljon kuvia.


Yleisön pyynnöstä oli sitten pakko kirjoittaa taas. Tämä kesä on ollut kiireinen ja kirjoittaminen on sitten ollut se kaikkein viimeinen tärkeä asia. Mutta nyt, keskellä tämän vuoden lyhykäistä kesälomaa, tässä ei ole enää mitään tekosyitä lykätä, kissakin nousi käden päältä.

Due to popular demand I decided to write again. This summer has been busy and thus writing has been the least urgent thing to do. But now that I am on my short summer holiday, there's no excuse - not even the cat is sleeping on my hand now.

Sitten huhtikuun on kaiken näköistä tullut toimitetuksi. Käsitöistä olen saanut valmiiksi Aquilan. Neuloin sen Colinetten Jitterbugista jota kului kaikkiaan 432 grammaa, vähän vajaa 4 vyyhtiä. Huivi on VALTAVA, keskikorkeus on 150 senttiä ja siipiväli 300 senttiä. Nämä siis paljon pingotuksen jälkeen kun huivi on ehtinyt rentoutua ja mennä kasaan vaikka millä mitalla. Teltta (TM).

Since April a lot has been done and accomplished. On crafts, I have finished Aquila (ooooh) from Jitterbug (Jay). It took 432 grams of yarn - almost 4 hanks. The shawl is enormous, some 150 cm along the spine and odd 300 cm across. You might call it a tent.
February Lady Sweater Angorinan Angorilla silkistä. Kaikki vyötteet ovat nyt tietenkin hukassa niin että tarkkoja speksejä en voi antaa mutta langassa on silkkiä ja villaa (30/70 %). Ihanan lämmin se on ollut tämän kylmän kesän aikana. Valokuvaaja näköjään katkoi jalat kuvista - mutta toisaalta ne ovat ainoat joissa en näytä norsulta. Kaikkea ei voi saada, niin se kai on.

the February Lady Sweater #1 (aaah) from Angorilla Silk from Angorina. (I lost all the bands but it contains wool and silk (70/30 %), and the cardi is lovely warm in the office!) Hmm, the photographer decided to get more green in the pic and lose my legs... but this was the only picture where I don't look like an elephant. Lose some, win some.
Aloitin minä muutakin, pahanlainen startitis iski. Pari huivia ja toinen February...

I ddi start several other things too, the worst case of startitis struck me. There are two shawls and another Ferbuary Lady Sweater is coming along too.

Mitäs muuta tässä... niin joo, puudelit lähtivät sitten jo koteihinsa. Yksi jäi, Ulpukka. Nimi jatkaa tätä kotimaiset kukat -sarjaa jota olen koirissa harrastanut (Orvokki ja Marketta)

On the other fronts, the poodles have moved to their new homes, save one. The one that stayed home is called Ulpukka (yellow water lily) to match the other dogs: Orvokki (Viola) and Marketta (Daisy).
Ulpukka ja Tiku tulevat loistavasti toimeen, niistä on hirmuisen hauskaa painia ja vaania toisiaan pitkin puutarhaa.

Ulpukka and Tiku the cat are getting wonderfully along, they love to wrestle around and stalk each other around the garden.



Pikkuisen matkailua myös. Irlantiin äidin ja siskojen kanssa. Me vietimme pitkän viikonlopun Dublinissa. Se on toisenkin matkan arvoinen, seuraavaksi sitten Rakkaan Insinöörin kanssa. Dublin on mukava kaupunki, juuri sopiva siihen että siellä voi kävellä paikasta toiseen mutta kuitenkin se on eloisa, ystävällinen ja vilkas kaupunki. Kävimme myös puutarhavierailulla, Knockrose Gardenissa hieman Dublinin eteläpuolella. Puutarhafanille se oli taivas, puut ja pensaat olivat kukassa ja niitä oli paljon. Tietenkin otin kuvia... ja Flickr'issä on lisää, käy katsomassa.

I've done some travelling too, to Ireland with my mom and sisters. We spent a long weekend in Dublin and that definetely is something worth repeating with DH. The city of Dublin is lovely, compact enough to walk around but still a busy and lively. We visited also a garden, Knockrose Garden. Being a garden lover, that was a heaven. The garden was in full bloom and of course I took some pictures: There's more pictures in Flickr, go to see.


Melkein jo sanoin että yhtään lankaa en ostanut koko kesänä mutta se menisi jo valheen puolelle. Irlannista ostin vähän vihreää 100 % kashmir-lankaa.

I did almost say that no yarn has been bought for a while... but that would be a lie. I bought some 100 % cashmere from Ireland, green of course. Kauppa oli nimeltään This Is Knit. Se oli Blackrockin kylässä, suunnilleen 15 kilometrin päässä Dublinin keskustasta etelään, meren rannalla. Etsiskelen tässä vieläkin sitä täydellistä mallia pitsi-kashmirlangalle mutta en minä ole vielä sitä löytänyt.

The place was This Is Knit, in Blackrock, some 15 km from the centre of Dublin, on the coast. I'm searching the perfect pattern for about 1200 meters of lace weight cashmere. Haven't found one yet.



Toinen ostos oli Turun keskiaikamarkkinoilta, jossa en käynyt. Sain langoista tällaisen lunnasvaatimuksen... Juulin värjäämä lanka pääsi vihdoin kotiin, neuvottelujen päätyttyä onnellisesti. (Lankaa tai puudeleita ei vahingoitettu tapausta ratkaistaessa.)

Another buy was from Turku where I did not go myself. I got this ransom note for the yarn (no yarn or poodles were harmed in the action)

Aurinkoinen aamu / A sunny day

Kaunis aurinkoinen kevätaamu tänään, auton ikkuna on jo melkein jäätön tähtikirkkaan yön jälkeen. Pihalla ja sisällä kukkii, ja kevään myötä eläinlaumakin on kasvanut. Räjähdysmäisesti.

Today is a lovely sunny spring morning, and the fozen dew after a bright night is almost gone. The garden has started to bloom as do the plants inside, and as is proper for spring, the animals have their offspring.

Ensin oli tällainen
First there was this
Sitten näkyi tällaista
Then it looked like this
ja nyt sitten näyttää tältä:
And now here is the result:
Elsa (Yellowmellow Escherichia) sai sunnuntai-aamuna 8 suloista sunnuntailasta. 5 narttupentua ja 3 urospentua. Lapset ovat virkeitä ja terveitä ja emokin voi oikein hyvin.

My miniature poodle Elsa (Yellowmellow Escherichia), whelped and had eight lovely puppies, 5 female and 3 male. I'm only wishing that every pup gets a proper, loving home.
Ei näistä vielä erota että kuka on kuka, vain vatsan alle kurkistamalla erottaa edes pojat tytöistä. Äänekkäitä maksamakkarapötkylöitä joilla on jalat. Sitten vaan toivotaan että jokaiselle pennulle löytyy kunnollinen, rakastava koti.

You cannot tell yet who is who... they are just a bunch of very noisy bratwursts.

Apostolinmiekka päätti sitten juhlistaa pentujen syntymää avaamalla kaksi kukkaa. Onneksi satuin olemaan aamupäivän kotona, kukat lakastuivat illaksi pois.

My Walking Iris decided to celebrate the baby poodels too and bloomed with these two flowers for a day. Luckily I happened to be home at the time, the flowers withered away before the afternoon.

Olen minä ehtinyt ihan vähän neuloakin... Aquila on edennyt jo toiseen kaavioon. Suuri siitä on tulossa, tietenkin. Aquila on hurjan kaunis malli ja sitä on ilo neuloa.

I have knit some too. Just a bit. Aquila has progressed to the second chart. The shawl is going to be huge, of course... Aquila is a lovely pattern and I love to knit it too.

Tässä välissä tuli käytyä ihan pikkuisen Tallinnassa lankaostoksilla:

The yarn picture is from our trip to Tallinn, we did some serious stash developement work.


Onneksi kaikki lanka ei ole minun... matkassa oli toki muitakin lankaholisteja.

Ai niin... Pentuja voi seurata nettikamerasta suoraan tai koirien kotisivun kautta.
Kotisivulla on vasemmassa sivupalkissa linkit sekä videostreamiin että päivittyvään still-kuvaan. Streamia voi seurata muutama ihminen kerrallaan ja aika on rajoitettu, joten jos et heti näe kuvaa, kokeile hetken päästä uudelleen.

Oh yes, I almost forgot: you can watch the poodles through a web camera, either with a direct address or click to the poodle homepage. The homepage is in Finnish only, but you'll find the webcam in the left side. There's also a still-picture that refreshes every 10 seconds. There's a limited viewer amount so if you cannot see a picture, try again in a few moments.

Heleä helmikuu / Fair Ferbruary

English in the end.
Helmikuu näyttää siltä kuin kevät olisi jo pitkällä. Onneksi luonto ei ole vielä herännyt, joitain yksittäisiä tapauksia lukuunottamatta. Olen kuullut sinivuokoista ja itsekin nähnyt pensaita hiirenkorvalla.

Nyt kuitenkin sataa lumiräntää ja maa on valkoinen. Tähän harmaaseen ja värittömään helmikuuhun oli välttämätöntä saada väriterapiaa. Tämä syntyi. Revontuli-huivi.
On tähän helmikuuhun kuulunut muutakin. Kirjanjulkistustilaisuus oli mukava ja kodikas. Sieltä kotiin tuomisina oli uusi suomalainen neulekirja. Punokset Puikoille on täynnä upeita malleja ja kauniita kuvia. Neuleet on suunniteltu oikeille, eläville ihmisille ja siksi ne näyttävät niin hyviltä kirjassa ja luonnossa. Järkevimpään hintaan sen voi ostaa Hobboksista tai suoraan kustantajalta. Jostain syystä moni kirjakauppa haluaa pitää hinnan korkeana, silläkin uhalla että kirja jää hyllyyn.

Kirjanjulkistamista ennen hain neuletunnelmaa Priimasta, ostin sieltä tuon Revontulen langan, kaksi vyyhtiä upeaa punaista liukuvärjättyä vironvillaa ja ihania Jitterbug-lankoja. Jitterbugit ovat pehmeää merinovillaa joten niistä olisi muuhunkin kuin sukkiin, saas nähdä mihin ne päätyvät.Keriminen oli hauskaa... kissankin mielestä

Tuossa alkuvuodesta valmistui taas yksi pyöreä ihanuus, äiti tilasi kesällä huivin ja toteutin sen Kamenasta, mallin nimi on Desert Sun. Kissa mittakaavan vuoksi. Ravelryssä on lisää yksityiskohtia.
Short in English: This February has been so gloomy and dark wihtout the snow that usually covers the ground this time of year, that I needed to make me something bright. So this Revontuli was born. It's made out of Estonian wool in rainbow colour way and certainly brings colours into world. I love it!

The Jitterbugs were bought just out of shear need to have soft merino wool in lovely colours. Maybe I will even knit something out of them, eventually :)

And finally, this lovely red shawl I knit to my mom. She asked me to knit her something and she chose this deep red wool. Knitting it was a drag but the finished shawl made it all woth it. I even could do it again (some day) .