Hanami (only Finnish this time)
Kuten kuvasta näkyy, kirsikankukat kukkivat _juuri_nyt_ joten oli sitten pakko katkaista pitkähkö blogihiljaisuus. Kevät on muutenkin virkistänyt, ja niinpä kuljeskelin pitkin pihaa kuvailemassa.
Kirsikankukat aukesivat tänä aamuna, nyt voisin viettää omaa Hanami-juhlaa, piknikkiä kirsikankukkien alla.
Luumupuukin kukkii, toivottavasti se tuottaa hedelmiä myös tänä vuonna. Viime vuoden sato oli yhdeksän sinistä luumua.
Tuomi kukkii ja TUOKSUU!
Narsissit ovat nostaneet päänsä keltaisessa penkissä (joka selvisi viimekesäisestä koiranpentujen tuhotoiminnasta ihmeen hyvin).
Norjanangervot ovat juuri aloittamassa kermavaahtokauttaan...
Ja nurmikolla lepäilee tämä hyvin rakas peitto. Sairastuin tuossa vuodenvaihteen tienoilla oikein urakalla. Niinhän se on, että huonoina aikoina oppii tuntemaan oikeat ystävänsä, ja minulla on niitä hyviä ystäviä PALJON <3.
Neulojaystävät löivät yhteen kukin omat tilkkunsa, ja valmistivat minulle tämän peiton. Jostain kumman syystä ( :-D ) osasivat valita oikean väriyhdistelmän... Peitto on ihana, koska se on kaunis, ja suuremmastakin syystä: sitä katsellessa ja siihen kääriytyessä muistan ystäväni, ja ne lämpimät ajatukset, jotka tulivat peiton (ja tyynyn) mukana. Muut kuin neulojaystävät ovat muistaneet hieman aineettomammin, mutta silti yhtä lämpimin ajatuksin. KIITOS <3.
Minun omat neuleeni ovat olleet kaikkea pientä: viisi pipoa, kahdet kämmekkäät, tiskirättejä ja sen sellaista. Kevään vaikutus on kylläkin saanut aikaan startiitin, niin että puikoilla on nyt montakin aloitettua työtä. Niiden lukuisuudesta johtuen kukin valmistuu varsin hitaasti... mutta olen ahkerana.