Hyvää tuulispäivää - ei kun pakkaspäivää / Frost day
EDIT: lisäilin tuonne taaksepäin kuvia jotka Blogger oli hukannut. Sorry haamuiluista
edit: kuva pistorasioista. Niistä jotka ovat jäässä.
Helmikuun pakkaset ovat täälläkin, aika lempeinä tosin, verrattuina muutamiin kanssablogaagiin (Villasukka, Sahrami ja Muoriska, nyt esimerkiksi) Oskari just laski että ulkona on 42,1 astetta kylmempi kuin sisällä , siis kevyet -20,5 astetta.
Cold February days are here again, here in Espoo quite not so cold as in Middle and Northern Finland, though. Oskari just calculated the temperature difference between in and out to be 42,1 degrees Celcius.
Silti se pakkanen yrittää tunkea sisään asti. Talon rakentajalta ovat tainneet eristeet unohtua seinän välistä. Seurauksena on jäässä (!!!) oleva pistorasia ja antennirasia. Klikkaa kuvaa suuremmaksi ja näet jäätä. Kuvanoton jälkeen nappasin johdot irti. (Kuva tulee takaisin kunhan pääsen kotiin) Nyt pistorasian reiïstä tuulee jääkylmää ilmaa. Onneksi varaava takka ja leivinuuni pitävät tuvan lämpimänä ja pikalämmintä saa sytyttämällä puuhellaan tulen.
Still the frost is trying to seep inside too. The builder of our house seems to be forgotten something pretty important, insulation. As a result of that, this wall socket is covered with ice and frozen dew. After I took the picture I took off the plugs. (I'll add the picture when I get home) Now wind is blowing through the holes but we are lucky to have a good fireplace and wood oven.
Puudelinpennut ovat nyt 19 päivän ikäisiä ja alkavat juuri opetella kävelemään. Askelet ovat vielä horjuvia mutta selvästi tunnistettava kävelyksi :-) Ja tärkeä taito eli murina on jo opittu. Kohta alkaa totinen leikki.
The poodle puppies are now 19 days old and just learning to walk. The steps are wobbly but you can just recongnize it as a walk :-) , and a very important skill, growl , is also aquired.Hamsterityö näyttää nyt vielä kasalta suikaleita - tai oikeastaan onkin tällä hetkellä kasa suikaleita. Nyt on menossa leveä suikale ja kun päivät kuluvat töissä (en voi neuloa :-<) niin suikale etenee H-I-T-A-A-S-T-I. Toivottavasti pakkaset eivät ole ohi ennen kuin peitto valmistuu. Ja toisaalta, nyt tekis jo mieli neuloa muutakin kuin ainaoikeaa :-) Kerroin kaverilleni lankahamsterien idean ja hän totesi: eikös se olekin tarkoituksena että lankaa ei kerry kaappeihin (?!?) No, eipä ole vielä neuloja, tämä ystäväni.
Mä olen ihaillut miehistä sinnikkyyttä neulomisen opettelemisessa Benropen blogissa. Kaulaliina on lähtenyt syntymään kirjaimellisesti alkutekijöistä: neuloja ei alunperin osannut mitään. Kun kaulaliina on valmis, voi b. olla tyytyväinen saavutukseensa: ei joka mies ole yhtä varma miehisyydestään.
Maiju, arvontapalkinto on jo valittu ja ihan kohta lähdössä postiin. Ens viikolla pitäis olla sulla, tosin itseni tuntien vasta loppuviikosta. Mutta se on tulossa, älä ole huolissasi.
8 Comments:
Voih, en ollut huomannut noita suloisia pentuja ollenkaan aikaisemmin. Miten voivatkin olla niin suloisia!
Tsiisus ... kannattaa harkita kesällä tarkistaa mikä on tilanne tosiaan eristeiden kohdalla.
Toinen mikä tota voi aiheuttaa on se että läpivientikanavia ei ole suojattu, ja sitten se että jos teillä on kovin kosteaa sisällä...
Hui.. mietityttää kyllä laitteiden kytkeminen noihin..
noin, nyt pääsin kommentoimaan, eilen se ei jostain syystä onnistunut. Siis ihan puudeliasiaa. Meillähän on tuollainen musta puudelipoika (kohta 3v.) ja olen odottanut kovasti, että koska tuo 'vauva' turkki menee pois. Eli Rafin turkki on edelleen aivan vanua. Onkohan mitään keinoa saada turkkia karkeammaksi, koska trimmaaminen on kovin työlästä tuossa vanukasassa? Kovasti silityksiä puudelivauvoille!
Carita: Ne tosiaan on ihania :-)
Muoriska: tuossa seinässä on ilmeisesti molemmat viat. Se on kuulunut näköjään niihin kohtiin joiden eristys on jäänyt entisen asukkaan tehtäväksi eikä talotehtaan, ja kyseinen rakennusihme on saanut aikaan kaikkea muutakin *hieman* kyseenalaista. Ensi kesäksi on siis tiedossa seinän repimistä tuostakin :-)
Katiija: niin se vaan on että joillain villiksillä turkki pysyy pehmeänä aikuisenakin. Markella esimerkiksi on todella pehmeä turkki, menee takkuun ja meinaa huopaantua kuin paras villalanka. Sille mä käytän shampoota ja hoitoainetta jotka ei enää lisää pehmennä turkkia. Trimmaus sujuu pehmeäturkkisellakin koiralla parhaiten niin että pesee sen, laittaa hoitoainetta, ja puhtaan koiran sitten föönaa suorakarvaiseksi. Lyhytturkkisella koiralla se on aika nopea juttu. Sillälailla saa tasaisimman tuloksen. Koloja syntyy kyllä mutta kun hetken päästä karva menee kuitenkin taas kiharalle, niitä ei niin helposti huomaa. Laita mulle sähköpostia salehti (ät) gmail piste com, voin kertoa lisääkin :-)
Voi kun nuo teidän pennut ovat niin söpöjä. Ajatella, että omakin on joskus ollut tuollainen pieni ihana pallero.
Eikä mitään kiirettä sen palkinnon kanssa, kivaa jaksaa aina odottaa :o)
Maiju
Onneksi meillä on vaan ikkunan reunat jäässä. Pelottavan näköiset pistorasiat, ei tekisi mieli sorkkia! Mutta pennut ovat lutusia, nam!
Hei Satu!
Voitko ottaa yhteyttä sähköpostilla, asia koskee neuleblogitutkimustani.
tarja piste jarvi miuku hotmail.com
Kiitos!
T. Tarja
Oletko muuten postittanut tuon blogipalkinnon? En ainakaan vielä ole saanut... En muuten kyselisi, mutta kun toissaviikolla sanoi, että olisi mahdollisesti pitänyt tulla viime viikon loppupuolella :o)
maiju
Lähetä kommentti
<< Home