Pitkästä aikaa taas

Only in Finnish this time, sorry...

Lomat ovat ohi ja työ on alkanut taas, ja kummallisen nopeasti sitä solahti paikoilleen. Loma teki kyllä hyvää, nyt jaksaa taas.

Sitten viime päivityksen neuleita on valmistunut ja keskeneräisiä on saatettu taas muutama rivi eteenpäin. Menitassa käydessä sattui hassusti lankahyllyn vieressä ja mukaan tarttui oudon väristä lankaa... punaista! Sitä ei lankavarastosta aikaisemmin ole löytynytkään kaikkien valkoisten, vihreiden, ruskeiden ja harmaiden joukosta. Nuo rehevän punaiset langat kuitenkin kutsuivat ja pakkohan ne sitten oli pelastaa mukaan. Edellisessä postauksessa esittelinkin jo toisen huivinalun Kamenasta.

Dropsin Alpacat ovat jo neulottu ja tällainen huivi syntyi: Ohje on peräisin Mystery Shawl 3 knit alongista jossa se sai nimekseen Midsummer:
Puikot 5 mm Knit Pick Options ja lankaa kului vähän yli 3,5 kerää, 170 grammaa.

Omaperäinen kuva-asetelma johtuu sadekuurosta joka kasteli koko pihan juuri kun olin lähdössä kuvailemaan ja sen mentyä ohi joka paikka oli niin märkä että huivi piti ripustaa puuhun. Viisi minuuttia kuvan ottamisen jälkeen satoi taas.

Ajattelin opetella uuden tekniikan ja aloin neuloa sukkaa ensimmäistä kertaa kärjestä aloittaen. Muutaman kerran piti aloittaa uudelleen ennen kuin aloitus onnistui niin kuin pitäisi, ensimmäinen yritys näytti tältä:
Mallisukka Ullassa oli neulottu 7-veljeksestä ja viisaasti päättelin että koska Hjerten Sock-lanka on paljon ohuempaa, silmukoita tarvitaan paljon enemmän. Väärin... tuloksena oli kamelinvarvas, ja sitten purettiin sukkaa. Hjerten sukkalanka muuten kestää useamman purkukerran pahemmin rispaantumatta, se tuli nyt kokeiltua.

Muutaman aloituksen jälkeen sukka on jo vauhdissa ja näyttää tältä:
Paljon paremmalta.

Puutarhassa on kasvatettu tänä kesänä kurpitsoita: mittakaavan vuoksi vieressä on kerä Dropsin Alpacaa:
Näistä saa mukavan kokoisia syyskoristeita kuistille jos vain saamme varjeltua ne yöpakkasilta. Kurpitsat ovat tunnetusti kärkkäitä ottamaan nokkiinsa kylmästä.

Pakollinen puudelikuva on tällä kertaa otettu posliinipuudeleista:
Sire kävi Islannissa häämatkalla ja näki keskellä olevat puudelisirottimet kirjakaupassa. Onneksi ymmärsi kertoa siitä #neulonta-kanavalla ja kesti noin minuutin (alle sen, jos ollaan ihan rehellisiä) kun taistelin itseni kanssa ja hävisin. Sire etäosti puudelit ja nyt ne asuvat hyllyssä muiden pienoispuudeleiden kanssa tyytyväisenä. Ihanat!

Sire keksi myös syksylle projektin jossa lankavarastosta on tarkoitus kadottaa 10%, tavalla tai toisella. Projekti alkaa syyskuun alussa ja kestää vuoden loppuun... ja siihen kuuluu myös bonuksena omasta painosta kymmenen prosentin pudotus. Lankalaihis on kuitenkin se oleellisempi asia. Siksi siis punnitsin kaikki lankani ja tein niistä Exel-taulukon. Taulukon mukaan minulla on yli 80 kilometriä lankaa.... suurin osa ohutta huivilankaa. Huivien neulomisella grammoja ei juuri kerätä, niinpä pitäisi alkaa keksiä ohjeita paksulle ja painavalle langalle. Vielä kun sellaista olisi. Pitää kai mennä lankakauppaan :-)

Ohuita lankoja olen nimittäin hankkinut viime aikoina kyllä. Marjut kävi Hämeenlinnassa Wetterhoffilla ja soitteli lankahyllyn vierestä... etäostin kaksi vyyhtiä Wetterhoffin Uutta Veeraa, ohutta 100% villalankaa joka olisi mukavaa huivilankaa. Muutenkin lanka hakeutuu langan luo, Midori piti mielessä lupaukseni tarjota uusi koti ohuille merinolangoille jos ne eivät kotiutuisi hänen luokseen ja toi minulle kaksi vyyhtiä ihanaa Titan Woolia, kotoisin Tallinnasta.