Oispa kuvia tähän pitkään postiin... / If I only had pictures for this long post...

.... Niin ei olis niin tylsää. No, on mulla yks, keskeneräisestä sukasta. Ja se on paljon se, sitä sukkaa on nimittäin purettu ja neulottu sormet verillä. Jaa miten niin? No. Tarkoituksena oli ottaa HELPPO neule mukaan juhannuksena että vois neuloa ja seurustella... Jo matkalla aloitin silmukoiden luomisen, ja sitä tehdessäni muistin että täähän ei oo Nallea tai Regiaa vaan *Alpacaa* joka on hiukka ohuempi lanka. Olin mä sen puikkoja valitessani muistanut, otin 2,5 mm pyöröt mukaan.

... This post would not be so boring. Okay, I do have one, of a unfinished sock. And that's a lot, since that sock has been knit and ripped with raw fingers. Whatdoyamean? Well. I meant to take an EASY piece with me on Midsummer so I could knit and talk... I started casting on already on our way there, and doing that I remembered that the yarn is not Novita Nalle or Regia but it's Alpaca which is a bit thinner (fingering weight) yarn. I had remembered it while choosing the needles, I had 2,5 mm circulars with me.

Ensin siis loin silmukoita silleen reilusti. 120. Ja aloin tyytyväisenä neuloa -kunhan olin ensin kääntänyt ja vääntänyt ja ihmetellyt ne pyöröt oikeisiin asentoihin... Ei helppoa. No siis neuloin sellaista tavallista 2o2n joustinta 2 senttiä kun tarkoituskin oli vaan pikkunilkkureihin. Vasta sitten tulin vetäneeksi auki tuon kutimen ja huomasin että varsi sopisi elefantille. Isolle sellaiselle. Joten purkuun.

At first I cast on plenty. 120. And satisfied with myself I started knitting -after turnign and winding the circulars so that I could knit a sock. Not easy, I tell you. So I knit this regular k2p2 pattern for 2 cm as I had decided to knit small sneaker socks to begin with. Only after that I opened up the work and notice that it would fit an elephant. a Big elephant. Rip.

Sitten luotiin uudet silmukat. Vieläkin lähti 80 silmukkaa... neulontaa 2 cm ja huomasin että nyt sen saisi pieni elefantti. Siis purks.

New stitches. Now 80 of them, knitting for 2 cm and now fit for a small elphant. Frog.

Kun oltiin Espoosta lähdetty, nyt oltiin siis jo Porvoossa asti. Lanka oli jo iloisesti kiharalla mutta en antanut sen häiritä itseäni vaan loin nyt 54 silmukkaa. Tätä sitten neuloin reippaasti oikein Loviisaan asti ja siellä aloitin sen tiimalasikantapään kavennuksia. Kun sen olin aloittanut niin jatkoin sitten innokkaasti kunnes keskellä oli enää kuusi silmukkaa ja sen enempää mitään ajattelematta jatkoin levennyksiin. Tuloksena oli terävä nuolenmuotoinen kantapää sukassa joka ei olisi mahtunut pikkusiskon kuopuksellekaan joka on ekaluokkalainen. Joo- ei ole kuvia. Tämä siis purettiin myös. Tästä masentuneena myttysin langat ja puikot kassiin ja kaivoin ne vasta kotona esiin.
As Espoo was the starting point of our journey, we had reached Porvoo at this time. The yarn was happily curled at that point but I didn't let that bother me but cast on 54 stiches.And this I knitted happily up until we reached Loviisa. There I started the hour glass heel and decreased away until I had only six stiches in the middle but didn't give any more thought but started the increases. As a result I got an arrow shape for a heel in a sock that would not fit for my sister's kid on first grade. Yeah, no pictures. This was frogged too.

Loin siis 64 silmukkaa ja vihdoin tuloksena on sopiva sukantekele. Nyt se on valmis varvaskavennuksiin. Tästä kirjoitin muistiin jopa kavennukset ja sensellaiset, ja jotta kantapäästä ei tulisi liian terävä, neuloin kaksi välikerrosta ennen levennyksien alkua. Tää on vähän sellainen "vaikeuksien kautta voittoon" -sukka. Ja mikä ohje???? Pöh. Sen kanssa tuo olisi ollut liian helppoa ;-)

I didn't continue until we come home. At home I cast 64 and now I got a deacent beginning of a sock. Now it's ready to make the toe. With this sock I even wrote down all the decreases and increases and so forth, and to get rounder heel, I knit two row instead of just one between the increases and decreases of the heel. This is a bit of "per aspera ad astra" -kind of a sock. And what pattern??? Naaah. Would have been too easy with that.

Ja sitten muihin juttuihin.
Orvokki oli tänään elämänsä ekoissa agilitykisoissa, mölliluokassa. Saaliina 155 pistettä (nollaan tähdätään) Mutta: koko rata mentiin läpi ja kaikki esteet, myöskin pituushyppyeste jota se ei ensin ollut tajuta lainkaan kun näkin sellaisen ekaa kertaa ja A-este jota se kokeili lämmittelyssä ekan kerran. Hauskaa oli, meidän kurssin ohjaaja vaan piteli sydänalaansa kun sitä jännitti meidän puolesta niin :-)

And now something completely different. Orvokki and I went to our first agility competition, an unofficial one. We got total 155 points (we headed for 0 points) But the bright side is that we did all hurdles (is that the correct word?) also the long jump she had never seen before, and the A-hurdle that she tried for the first time too. We had fun, only our teacher was on edge of a nervous breakdown as she was so nervous for us :-)

Ja Herra Kissa sai matolääkkeensä. Että yhdessä eläimessä voi olla piikkejä. Se puri *kovaa* mun sormeeni ja joka ainoa kynsi esillä tappeli vastaan mutta sai lääkkeensä. Piste meille.

And Mister Cat received his dewormer tablets. How a soft little animal can have so many spikes? He bit me *hard* on my finger and all his nails were erected but he did get his medicine. Point for us.