Pitkästä aikaa taas

Only in Finnish this time, sorry...

Lomat ovat ohi ja työ on alkanut taas, ja kummallisen nopeasti sitä solahti paikoilleen. Loma teki kyllä hyvää, nyt jaksaa taas.

Sitten viime päivityksen neuleita on valmistunut ja keskeneräisiä on saatettu taas muutama rivi eteenpäin. Menitassa käydessä sattui hassusti lankahyllyn vieressä ja mukaan tarttui oudon väristä lankaa... punaista! Sitä ei lankavarastosta aikaisemmin ole löytynytkään kaikkien valkoisten, vihreiden, ruskeiden ja harmaiden joukosta. Nuo rehevän punaiset langat kuitenkin kutsuivat ja pakkohan ne sitten oli pelastaa mukaan. Edellisessä postauksessa esittelinkin jo toisen huivinalun Kamenasta.

Dropsin Alpacat ovat jo neulottu ja tällainen huivi syntyi: Ohje on peräisin Mystery Shawl 3 knit alongista jossa se sai nimekseen Midsummer:
Puikot 5 mm Knit Pick Options ja lankaa kului vähän yli 3,5 kerää, 170 grammaa.

Omaperäinen kuva-asetelma johtuu sadekuurosta joka kasteli koko pihan juuri kun olin lähdössä kuvailemaan ja sen mentyä ohi joka paikka oli niin märkä että huivi piti ripustaa puuhun. Viisi minuuttia kuvan ottamisen jälkeen satoi taas.

Ajattelin opetella uuden tekniikan ja aloin neuloa sukkaa ensimmäistä kertaa kärjestä aloittaen. Muutaman kerran piti aloittaa uudelleen ennen kuin aloitus onnistui niin kuin pitäisi, ensimmäinen yritys näytti tältä:
Mallisukka Ullassa oli neulottu 7-veljeksestä ja viisaasti päättelin että koska Hjerten Sock-lanka on paljon ohuempaa, silmukoita tarvitaan paljon enemmän. Väärin... tuloksena oli kamelinvarvas, ja sitten purettiin sukkaa. Hjerten sukkalanka muuten kestää useamman purkukerran pahemmin rispaantumatta, se tuli nyt kokeiltua.

Muutaman aloituksen jälkeen sukka on jo vauhdissa ja näyttää tältä:
Paljon paremmalta.

Puutarhassa on kasvatettu tänä kesänä kurpitsoita: mittakaavan vuoksi vieressä on kerä Dropsin Alpacaa:
Näistä saa mukavan kokoisia syyskoristeita kuistille jos vain saamme varjeltua ne yöpakkasilta. Kurpitsat ovat tunnetusti kärkkäitä ottamaan nokkiinsa kylmästä.

Pakollinen puudelikuva on tällä kertaa otettu posliinipuudeleista:
Sire kävi Islannissa häämatkalla ja näki keskellä olevat puudelisirottimet kirjakaupassa. Onneksi ymmärsi kertoa siitä #neulonta-kanavalla ja kesti noin minuutin (alle sen, jos ollaan ihan rehellisiä) kun taistelin itseni kanssa ja hävisin. Sire etäosti puudelit ja nyt ne asuvat hyllyssä muiden pienoispuudeleiden kanssa tyytyväisenä. Ihanat!

Sire keksi myös syksylle projektin jossa lankavarastosta on tarkoitus kadottaa 10%, tavalla tai toisella. Projekti alkaa syyskuun alussa ja kestää vuoden loppuun... ja siihen kuuluu myös bonuksena omasta painosta kymmenen prosentin pudotus. Lankalaihis on kuitenkin se oleellisempi asia. Siksi siis punnitsin kaikki lankani ja tein niistä Exel-taulukon. Taulukon mukaan minulla on yli 80 kilometriä lankaa.... suurin osa ohutta huivilankaa. Huivien neulomisella grammoja ei juuri kerätä, niinpä pitäisi alkaa keksiä ohjeita paksulle ja painavalle langalle. Vielä kun sellaista olisi. Pitää kai mennä lankakauppaan :-)

Ohuita lankoja olen nimittäin hankkinut viime aikoina kyllä. Marjut kävi Hämeenlinnassa Wetterhoffilla ja soitteli lankahyllyn vierestä... etäostin kaksi vyyhtiä Wetterhoffin Uutta Veeraa, ohutta 100% villalankaa joka olisi mukavaa huivilankaa. Muutenkin lanka hakeutuu langan luo, Midori piti mielessä lupaukseni tarjota uusi koti ohuille merinolangoille jos ne eivät kotiutuisi hänen luokseen ja toi minulle kaksi vyyhtiä ihanaa Titan Woolia, kotoisin Tallinnasta.

villaa, villaa, villaa, / wool, wool, wool

Tässä on oltu lomilla ja vieläkin jatkan lomailua viikon verran. Lomalla on ehtinyt lomailla, ajella ympäriinsä, käydä käsityötapaamisissa, hoitaa suloisia pikkulapsia ja käydä kirpputoreilla. Ihan vähän neulomista olen harrastanut myös, pari juttua valmiiksikin asti ja vielä enemmän olen aloittanut.

I've been on vacation for last two weeks and still will be on next week. I have had time to be, drive around, knit, go to flea markets and all sorts of vacation stuff.

Tästä punaisesta kasasta on tulossa huivi, äiti katseli pyöreää huiviani sillä silmällä että katsoin parhaaksi neuloa hänelle oman huivin. Kuvassa pilkottavat silmukkamerkit ovat uutta tuotantoa, aloittelin tätä mökillä enkä ollut huomannut ottaa mukaan silmukkamerkkejä. Helmiaskartelutavarat olivat mukana kuitenkin joten äkkiäkös sitten tekaisin parikymmentä merkkiä erottamaan mallikertoja. Mystery stole 3 on odottamassa, katselen vähän minkä näköistä jälkeä muut saavat aikaan ennen kuin jatkan itse viitosvihjeestä.

This will be a circular shawl, my mom was looking at my Cap Shawl with an eye that made me start a new one just for her :-) My Mystery Stole 3 is on hold, I'm waiting to see what other knitters make of clue 5 before I take it on again.

Perjantaina lueskelin blogeja ja SeijaP:n blogista luin riihimäkeläisestä osto- ja myyntiliikkeestä jossa oli paaaaljon lankaa. Silloin vain taivastelin kaupan lankamäärään ja ihailin Seijan lankasaalista enkä edes haaveillut retkestä Riihimäelle.

The flea market was really something, yarn-wise. There I bought lots of yarn, my friends bought more. Because it was probably moth infected, I put it all to a hot sauna and kept it there over night in 80 degrees Celcius (176 degrees Fahrenheit).

Se oli siis perjantaina. Lauantaiaamuna #neulonta-kanavalla Zeska yllytti minut, minä yllytin Marjutin ja Niinan ja niin me sitten ajelimme mekin sinne Riihimäelle. Siellä nähtiin myös Skroik ja Pauliina ja yhdessä tuumin aloimme kaivella kaupassa vielä purkamattomana olleita laatikko- ja pussikasoja ja etsiskellä aarteita. Marjutin blogissa on kuvia sisältäkin, minä onneton en muistanut ottaa kameraa mukaani lainkaan.Koska lanka oli jossain määrin koin/hiiren/turkiskuoriaisensyömää niin se piti saunottaa. Koko lankasaalis (7 neulojalle) tuli saunomaan meille ja vietti yön yli 80-asteisessa kuivassa saunassa. Sen pitäisi tappaa kaikki tuholaiset.
Minun saaliikseni tuli 18 kerää Heleniä joka on 100% villalankaa, 4 kerää mohair-villasekoitetta jossa ei ole tekokuituja ja 800 grammaa mystistä valkoista vyyhtilankaa. Vyyhtilanka on polttokokeen mukaan mahdollisesti villaa (haisee palaneille hiuksille eikä muoville) ja sitä on suunnilleen 3000 metriä joten siitä voi neuloa vaikka sitten mitä.

Kuulin tänään surullisen asian: Ystäväni koira, toyvillakoira Lumikki joka on ollut monesti minlla hoidossa, kuoli tänään auton alle. Koiranpitävä aita ei ollutkaan Lumikinpitävä. Osanottoni Kaarinalle, Lumikki oli ihana koiraI heard a very sad thing today: My friends dog, a toy poodle Lumikki, ran away and was killed by a car. A dog tight fence was not tight enough to keep Lumikki. My deepest condolences to Kaarina.